Parque de la Paloma - pilvinen päivä kanapuistossa

Joka päivään kuuluva aktiviteettimme oli tietysti kanapuistossa käyminen. Juuri se, jota hehkutin täällä pari vuotta sitten. Puistossa asuu eniten kanoja ja kukkoja, mutta niiden lisäksi myös sorsia, puluja, joutsenia, kaneja, vuohia, aaseja, kilpikonnia, papukaijoja, muutama erikoishanhi sekä yksi ankka.

Erikoishanhi

Minä housuissa. Ennen niin erikoinen näky, mutta enää ei niinkään.

Puiston ainoa ankka. Viime kerralla emme häntä nähneetkään. Uusi asukas siis. Lienee ottanut sen pitkäkaulaisen hanhen paikan.

Erikoishanhi

Portin ja asunnon lukot olivat huonoja ja ovet oli vaikea saada auki. Jollain olikin jo mennyt hermot xD

Costa del Sol, osa 1

Olimme tammikuussa lomalla vanhassa tutussa paikkassa, Costa del Solilla. Loma-aikanamme siellä oli Suomen kaltainen kesä. Jopa hiukan lämpimämpi, ainakin kun viimeisiä viileitä kesiä muistelen. Iltapäivällä lämpimimpänä hetkenä tarkeni t-paidassa ja minihameessa. Samana päivänä kun palasimme Suomeen, lämpötila tippui 13 asteeseen. Ajaessamme lentokentälle alkoi sataa ensimmäisen kerran. Muutaman päivän päästä täällä uutisoitiin, että Fuengirolassa on satanut lunta.

Vuokrattiin asunto meren rannalta. Parasta siinä oli suuri terassi hienolla näköalalla. Terassille paistoi joka päivä aurinko, joten se oli aina mukavan lämmin. Tässä ensimmäisessä postauksessa on kuvia asunnosta ja sen pihamaalta.

Suoraan terassimme alapuolella oli ranta ja kävelytie rantaa pitkin.

Sisäpihaa

Talo rannalta kuvattuna

Länsimetro!

Yhtään liioittelematta, olen ihan täpinöissäni Länsimetrosta. Ensimmäinen ajomatka oli unohtumaton. Lähdin illalla Sörnäisistä. Metroon oli juuri sillä hetkellä tullut tekninen vika ja kolme  kertaa saimme kuulutuksen, että vielä 5 minuuttia, joten odotin junaa jännityksellä noin 20 minuuttia. Kun metro lähti Ruoholahden asemalta eteenpäin, jännitykseni kasvoi. En pysähtynyt joka asemalla, koska metrojen vuoroväli oli venynyt aika pitkäksi ja pelkäsin, että metro menee taas rikki ja tulee joku puolen tunnin vuoroväli. Kävin Koivusaaren asemalla ja Tapiolassa, kun piti vaihtaa junaa (teknisten vikojen vuoksi). Sitten pääsin omalle asemalleni, joka erottuu selkeästi muista asemista värikkyydellään. Ihastelin paikkoja ja olin jotenkin tosi onnellinen. Muistan varmaan tuon ensimmäisen matkan ikuisesti. Se oli jännittävin metromatka ikinä!

Hyödyn länsimetrosta todella paljon, sillä pääsen sillä kätevästi Helsingistä kotiin ja metroasemalla on kauppakeskuskin. Tuntuu, että olen nyt lähempänä kaikkea. Olen hyvin esteettinen ihminen, joten arvostan todella, kuinka asemien ulkonäköön ja viihtyvyyteen on satsattu. Vanhat asemat Helsingissä tuntuvat nyt tosi kolkoilta ja suurin osahan niistä todella on sitä. Kontrasti Myllypuron ja Keilaniemen aseman välillä on aikamoinen.

Tässä on sen verran kuvia mitä olen ehtinyt napsia.

Keilaniemi

Lauttasaari

Koivusaari

Matinkylä

 

Urheilupuisto. Myös ulkorakennus on aika päräyttävä. 

Niittykumpu

Fillariparkki!

Tämän putken päässä odottaa maailma!